Energiasanasto

Aurinkokeräin
Auringon säteilyenergian lämmöksi muuntava laite.

Aurinkopaneeli
Auringon säteilyenergian sähköksi muuntava laite.

Biomassa
Eloperäinen aine, jota voidaan hyödyntää muun muassa energiantuotannossa.

Biotalous
Taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous on osa vihreää taloutta ja liittyy myös ainekiertonsa vuoksi kiertotalouteen.

CHP, Combined Heat and Power
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto, jossa samassa prosessissa tuotetaan sähkön lisäksi lämpöä.

Cleantech
On "puhdasta teknologiaa", eli sellaisia tuotteita, palveluita, prosesseja ja teknologioita, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ehkäisevät tai vähentävät liiketoiminnan kielteisiä ympäristövaikutuksia.

Digitalisaatio
Liiketoimintamallien muuttamista ja uusien arvonlisäys- ja ansaintamahdollisuuksien luomista digitaalisten teknologioiden avulla.

Ekologinen jalanjälki
Kertoo kuinka paljon pinta-alaa tarvitaan yhden vuoden aikana käyttämiemme resurssien, kuten ravinnon, raaka-aineiden ja energian tuottamiseen sekä niistä syntyneiden jätteiden jälleenkäsittelyyn, sijoittamiseen tai kierrätykseen.

Elinkaariajattelu
Tuotteen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin sisältyvät valmistusprosessin (suorat vaikutukset) lisäksi kaikki ne ympäristövaikutukset, jotka syntyvät tuotteen elinkaaren eri vaiheissa ennen ja jälkeen sen valmistuksen (epäsuorat vaikutukset).

Energia, W
Voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä. Tehon yksikkö on watti (W).

Energialähde

Sekä polttoaineita että luonnonvoimia, uusiutuvia energialähteitä ovat esimerkiksi auringonsäteily, tuuli ja veden liike, fossiiliset polttoaineet, kuten öljy ja hiili, ovat uusiutumattomia energialähteitä.

Energiamuoto

Energia voi esiintyä eri muodoissa. Tutuimpia energiamuotoja ovat sähkö ja lämpö, muita muun muassa liike-energia sekä mekaaninen ja kemiallinen energia. Energia voi muuttaa voi muuttua muodosta toiseen, mutta energian määrä on vakio, sen määrä ei lisäänny tai vähene.

Energiatehokkuus
Energiatehokkuus on suoritteen, palvelun, tavaran tai energian tuotoksen ja energiapanoksen välinen suhde.

Hake

Hakkurissa valmistettu puupalasten seos, jota voidaan käyttää sellun, kuitu- ja lastulevyn valmistukseen sekä polttoaineena.

Hakkuutähde

Hakkuussa metsään jäävä osa puusta, esimerkiksi oksat, latvat ja neulaset.

Hiilidioksidi, CO2

Hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste. Hiilidioksidi on ilmastomuutoksen kannalta merkittävin kasvihuonekaasu.

Huipputeho

Suurin teho, joka voidaan saavuttaa tietyllä laitteella tai jota voidaan tarvita tietyssä kulutuskohteessa.

Ilmastonmuutos
Ihmisen toiminnasta johtuvaa, ilmakehän lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuvaa globaalia ilmaston lämpenemistä.

Kasvihuonekaasu
Tärkeimmät ilmakehässä luonnostaan esiintyvät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), dityppioksidi (N2O) ja otsoni (O3). Ihmiskunnan päästöt lisäävät ilmakehässä luonnostaan esiintyvien kasvihuonekaasujen määrää ja aiheuttavat ilmaston lämpenemistä.

Kierrätyspolttoaine
Kuivasta, kiinteästä ja syntypaikalla lajitellusta jätteestä valmistettu polttoaine.

Kiertotalous
Resurssitehokkaan talouden malli, jossa resurssien käyttö on suunniteltu kestäväksi ja materiaalit ja tuotteet kiertävät niin, että sekä arvo että raaka-aineet säilyvät kierrossa entistä paremmin.

Käyttöaste

Vuotuisten käyttötuntien suhde vuoden kokonaistuntimäärään.

Liikkumisen ohjaus, Mobility Management
Viisaan liikkumisen edistämistä muun muassa neuvonnalla, markkinoinnilla, liikkumisen suunnittelulla sekä palvelujen koordinoinnilla ja kehittämisellä. Tavoitteena on vähentää yksin omalla autolla ajamista.

Materiaalitehokkuus
Materiaalitehokkuus on kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelujen aikaansaamista pienenevin materiaalipanoksin siten että haitalliset vaikutukset vähenevät elinkaaren aikana.

Metaani, CH4
Hajuton, ilmaa kevyempi kaasu, joka on hiilidioksidin jälkeen merkittävin kasvihuonekaasu.

Mustalipeä

Energiantuotantoon käytettävä puunjalostusteollisuuden prosessiliemi.

Pienhiukkaset

Palamisen yhteydessä syntyvät pienikokoiset hiukkaset.

Polttoaine

Aine, johon on sitoutunut energiaa käyttökelpoisessa muodossa, esimerkiksi kivihiili, öljy, maakaasu, turve ja puu.

Puun
pienkäyttö
Puun käyttö asuntojen ja pienten kiinteistöjen lämmitykseen.

Resurssitehokkuus
Resurssitehokkuudessa lähtökohtana on käyttää maapallon resursseja kestävällä ja ympäristövaikutuksia vähentävällä tavalla.

Resurssiviisaus
Kyky käyttää erilaisia resursseja, kuten luonnonvaroja, raaka-aineita, energiaa, tuotteita ja palveluja kestävää kehitystä edistävällä tavalla.

Rikkiyhdisteet

Happamoitumista aiheuttavat rikkiä sisältävät yhdisteet.

Ruokahävikki
Alun perin syömäkelpoisen ruuan päätymistä roskiin tai biojätteeksi. Koko maailmassa noin 30 prosenttia tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin ja Suomessakin 10–15 prosenttia.

Ruokajärjestelmä
Ruokajärjestelmän vaiheita ovat alkutuotanto, jalostus, kauppa ja ateriapalvelut, kuluttajien toiminta, jätteiden käsittely sekä kuljetukset. Kaikissa ruokajärjestelmän vaiheissa on mahdollisuuksia pienentää ruoantuotantoon liittyviä hiilidioksidipäästöjä.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP, Combined Heat and Power)
Prosessi, jossa tuotetaan samanaikaisesti sähkön lisäksi lämpöä.

Typen oksidit, NO ja NO2

Palamisessa syntyvät typen ja hapen muodostamat yhdisteet.

Uusiutuva energia
Uusiutuvaa energiaa ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, ilma- ja maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia.

Viisas liikkuminen
Viisaalla liikkumisella tarkoitetaan ympäristön ja yhteiskunnan kannalta suotuisia kulkutapoja, jotka ovat myös taloudellisia, sujuvia ja turvallisia sekä liikkujan terveyttä kohentavia. Viisaasti liikkumalla tarpeeton liikennesuorite vähenee.

Vähähiilisyys
Vähähiilisyys tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan toiminnoista, jotka sisältävät sekä tuotannon että kulutuksen, aiheutuu mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä.



Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 8.11.2017