Ilmalämpöpumppu

Ilmalämpöpumppu sopii parhaiten pientaloon, jossa on suora sähkölämmitys ja avara pohjaratkaisu. Laite on hyvä lisälämmitin myös vesikiertoisiin sähkölämmitystaloihin, mutta silloin sen oikea käyttö lämmitysjärjestelmän rinnalla korostuu.

Ilmalämpöpumppu ei sovellu rakennuksen ainoaksi lämmityslaitteeksi, koska sen tuottama lämpöenergia vähenee pakkasten kiristyessä ja lämpötila ei yleensä leviä riittävästi kaikkiin tiloihin. Lämpöpumppu toimii sitä tehokkaammin, mitä pienempi lämpötilaero sisä- ja ulkoilman välillä on.

Ilmalämpöpumpun lämmityskäyttö

Yleensä lämpöpumppu on tukilämmitysmuoto varsinaiselle lämmitysjärjestelmälle, kuten patteri-, lattia- tai kattolämmitykselle. Jos muu lämmitysjärjestelmä on päällä samanaikaisesti, aseta varsinaisen lämmitysjärjestelmän sisälämpötilan asetusarvo 2-4 °C-astetta ilmalämpöpumpun asetusarvoa matalammalle, esimerkiksi patteritermostaatit 17-19 °C ja lämpöpumppu 21 °C. Muun lämmitysjärjestelmän päivälämpötila-asetuksia kannattaa alentaa, jos se on mahdollista.

Ilmalämpöpumppu jäähdytyskäytössä

Ilmalämpöpumppua voidaan käyttää myös jäähdytykseen. Pumpun käyttäminen jäähdytykseen lisää rakennuksen energiankulutusta ja syö osaltaan niitä säästöjä, joita lämmityskäytössä on mahdollisesti saatu lämmityskauden aikana. Tästä syystä jäähdytystoimintoa kannattaa käyttää vain kohtuudella ja todelliseen tarpeeseen. Laita pumppu pois päältä, kun poistut kotoa.

Elvari-tutkimus – Ilmalämpöpumpun vaikutus energiankäyttöön

Elvarissa tutkittiin, miten ilmalämpöpumpu vaikutti energiankulutukseen 166 sähkölämmitteisessä pientalokohteessa eri puolilla Suomea.

Tutkittujen kohteiden kokonaisenergiankulutus ennen ilmalämpöpumpun asennusta oli keskimäärin noin 20 000 kWh. Tilojen lämmitykseen tarvittava energiamäärä on tyypillisesti noin puolet kokonaisenergiankulutuksesta – noin 10 000 kWh vuodessa.

Ilmalämpöpumpun hankinnan jälkeen suurimmassa osassa kohteita kokonaisenergiankulutus laski 1 000-5 000 kWh vuodessa, mutta merkillepantavaa oli tulosten suuri hajonta. Suurin mitattu kohdekohtainen energiansäästö oli yli 8 000 kWh.

Tutkimustulosten perusteella ilmalämpöpumppu voi vähentää enintään 10-30 prosenttia kokonaisenergiankulutusta.

Suurimmat säästöt suurissa ja paljon kuluttavissa taloissa

Suhteellisesti suurimmat säästöt saatiin ominaiskulutukseltaan ja pinta-alaltaan suurimmissa taloissa. Talon tarvitessa paljon lämmitystehoa neliötä kohden, on säästöpotentiaali suurempi.

Lämmön leviämisen vaikeutuminen väliseinillä erotettuihin huonetiloihin, muun muassa makuuhuoneisiin, vähentää energiansäästön syntymistä. Suurin osa Elvari-tutkimuksessa mukana olleiden talojen säästöistä riippui muista tekijöistä kuin ilmalämpöpumpun energiatehokkuudesta; muun muassa talon rakenteesta ja talon lämmityspattereiden termostaattien säädöistä.

Elvari-tutkimuksen tulosten valossa voidaan sanoa, että suuri kokonaisenergiankulutus lähtötilanteessa mahdollistaa suuren kohdekohtaisen säästön ilmalämpöpumpun avulla.

Asunnon sijainnin vaikutus energiansäästöön

Tutkimuksessa saatiin hieman parempia energiansäästötuloksia Etelä-Suomen lauhemmilla alueilla kuin Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomessa lämmityskausi on tosin pidempi ja vuotuinen lämmitystarve suurempi, joten vuotuinen energiansäästöpotentiaali on myös suurempi.

Tulosten tulkintaan vaikuttavat tekijät

Ilmalämpöpumput asennettiin tutkittuihin kohteisiin pääosin vuosina 2005-2006. Asennusvuoden ja vertailuvuosien olosuhde-erot aiheuttivat jonkin verran epätarkkuutta tuloksiin. On myös huomattava, että mikäli vertaillaan vuosien 2008-2011 kulutuksia toisiinsa, on kyseisinä vuosina vuotuinen lämmitystarpeen vaihtelu ollut erittäin suurta, erityisesti Etelä-Suomessa. Vuonna 2010 laskennallinen tilojen lämmitystarve Etelä-Suomessa oli peräti 30 prosenttia suurempi vuoden 2008 tasoon verrattuna.

Merkillepantavaa on suuri hajonta syntyneessä energiansäästössä. Tarkastellussa 78 kohteen joukossa oli kymmenen kohdetta, joissa energiankulutus oli hieman kasvanut verrattuna tilanteeseen ennen pumpun asennusta. Muutamassa kohteessa muutos oli vähäinen. Suurimmassa osassa kohteita kokonaisenergiankulutus oli laskenut 1 000-4 000 kWh vuodessa. Kulutus oli alentunut 4 000 kWh tai enemmän 17 kohteessa.

Kohteet sijaitsivat eri puolilla Suomea, pohjoisimmat Muoniossa ja Rovaniemellä ja eteläisimmät Helsingissä ja Uudellamaalla.



Sivun tiedot perustuvat sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarissa tutkittuun ja tuotettuun aineistoon.


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 23.11.2017