Sektorikohtaiset säästöpotentiaalit

Seuraaviin taulukoihin on kerätty sektorikohtaisesti yhteenvetona joitain katselmustoiminnan keskeisiä lukuarvoja ajanjaksolta 1992-2015. Prosessiteollisuuden energia-analyysihankkeet eivät sisälly tämän taulukon lukuihin.

Vuodet 2010-2015

Sektorikohtaiset lämmön, sähkön ja veden säästöpotentiaalit vuosina 2010-2015 raportoiduista katselmuskohteista (1 410 kohdetta):

Raportoidut kohteet 2010-2015 (pdf) (49.6 KB)

Taulukossa esiintyvään teho-sarakkeeseen kirjataan kaikki ne kustannussäästöt, jotka eivät johdu energiankulutuksen pienentymisestä – siis myös sähkön kilpailuttamisen tai tariffin vaihdon myötä tulleet säästöt.

Kunta-alalla ja teollisuudessa (alle 500 GWh kuluttavat kohteet) on lämmön ja polttoaineiden säästöjen osuus kustannussäästöpotentiaalista selvästi suurempi kuin sähköllä. Kunnilla lähes 70 % kustannussäästöpotentiaalista tulee lämmön ja polttoaineiden säästöistä, ja teollisuudessa (<500 GWh) lähes 80 %. Muilla sektoreilla jakautuu kustannussäästöpotentiaali tasaisemmin lämmön ja polttoaineiden sekä sähkön välillä. Vedenkulutuksen osalta kustannussäästöpotentiaali on kaikilla sektoreilla pieni, alle yhdestä prosentista noin viiteen prosenttiin.

Vuodet 1992-2015

Sektorikohtaiset lämmön, sähkön ja veden säästöpotentiaalit kaikista vuosina 1992-2015 raportoiduista katselmuskohteista (7 047 kohdetta):

Raportoidut kohteet 1992-2015 (pdf) (48.8 KB)

Kun kustannussäästöpotentiaaleja tarkastellaan pidemmällä aikavälillä on lämmön ja polttoaineiden osuus kustannussäästöpotentiaalista 65 %, sähkön osuus 30 % ja veden osuus 5 %. Vuosina 1992-2015 lämmön ja polttoaineiden kustannussäästöpotentiaali on energia-alaa lukuun ottamatta kaikilla sektoreilla suurempi kuin sähkön kustannussäästöpotentiaali.


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 9.3.2017

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.