Nestemäiset biopolttoaineet

Biomassoista voidaan jalostaa nestemäisiä biopolttoaineita, joilla voidaan korvata liikenteen ja energiantuotannon fossiilisia polttoaineita. Biopolttoaineet jaotellaan usein eri sukupolvien mukaan. Sukupolvilla kuvataan biopolttoaineiden raaka-aineita, tuotantoteknologiaa sekä niiden kestävyyttä ympäristövaikutuksien näkökulmasta.

Suomessa käytetään biopolttoaineita liikenteen polttoaineisiin sekoitettuna. Tätä on edistänyt kansallinen biopolttoaineiden jakeluvelvoite, joka on Suomessa 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Biopolttoaineiden sukupolvet

Liikenteen biopolttoaineita voidaan tuottaa monista eri biomassoista useilla eri teknologioilla ja konsepteilla. Niin sanottuja ensimmäisen sukupolven liikenteen biopolttoaineita valmistetaan jo nyt maailmanlaajuisesti sokeri- ja tärkkelyspitoisista kasveista (bioetanoli) sekä öljypitoisista kasveista ja bioraaka-aineista (biodiesel).

Jatkossa keskitytään kehittyneempiin toisen sukupolven biopolttoaineisiin, joiden käyttö on kestävämpää. Näiden biopolttoaineiden raaka-aineita ovat kasvi- ja puupohjainen selluloosa sekä jätteet ja tähteet. Nämä biopolttoaineet vähentävät tehokkaammin päästöjä ja ovat korkealaatuisempia kuin ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet. Toisen sukupolven biopolttoaineiden valmistus ei myöskään kilpaile ruoantuotannon kanssa.

Kolmannen sukupolven biopolttoaineet ovat kehitteillä olevia uusia polttoaineita, jotka eivät vielä lähivuosina ole tulossa kaupalliseen tuotantoon. Kolmannen sukupolven biopolttoaineita valmistetaan täysin uusista raaka-aineista, kuten levistä.

Biopolttoaineiden käytön edistäminen

Kiinnostus liikenteen biopolttoaineiden käyttöön on kasvamassa etenkin sen vuoksi, että niiden avulla voidaan vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja riippuvuutta yhä kalliimmaksi käyvästä öljystä. Samalla voidaan parantaa liikennepolttoaineiden kotimaisuusastetta ja saada tuontiöljyn ostamisen sijaan tuloja kotimaiselle metsä- ja energiateollisuudelle sekä kotimaisille raaka-aineen tuottajille, esimerkiksi maa- ja metsätalousyrittäjille.

EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka asettavat selkeät tavoitteet liikenteen biopolttoaineiden lisäämiselle. Biopolttoaineiden käytön edistäminen on perustunut etupäässä liikennepolttoaineiden myyjille asetettavaan jakeluvelvoitteeseen. Käytännössä biopolttoaineiden lisääminen tapahtuu siten, että bensiiniin sekoitetaan yhä enemmän biopohjaisia alkoholeja (kuten etanolia ja butanolia) ja vastaavasti dieseliin biomassoista jalostettua biodieseliä.

Euroopan unionin tavoiteosuudet liikenteen biopolttoaineille:
  • 5,75 % vuonna 2010
  • 10 % vuoteen 2020 mennessä
  • 25 % vuoteen 2030 mennessä.

Suomen energia- ja ilmastostrategiassa asetetaan kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita taakanjakosektorille ja siten myös liikenteelle. Strategian mukaan liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

E10-bensiinillä alennetaan liikenteen hiilidioksidipäästöjä

Suomessa on saatavana kahta bensiinilaatua:
  • 95-oktaaninen: 95 E10  
  • 98-oktaaninen: 98 E5

E10-bensiinissä on korkeintaan 10 tilavuusprosenttia bioetanolia ja E5-bensiinissä vastaavasti korkeintaan 5 prosenttia. E10-bensiini ei sovellu kaikkiin autoihin ja siksi saatavilla on myös E5-vaihtoehto.

Lisäksi on saatavilla korkeaseosetanoli E85, joka nimensä mukaisesti sisältää enintään 85 tilavuusprosenttia etanolia ja vähintään 15 prosenttia bensiiniä, ja jota voidaan käyttää eri automerkkien flexfuel-malleissa. Niissä voidaan käyttää joustavasti polttoaineena sekä korkeaseosetanolia että tavallista bensiiniä, ja molempia tankataan samaan polttoainesäiliöön.

Biodiesel ja uusiutuva diesel ovat eri polttoaineita

Myös dieselpolttoaineeseen on sekoitettu biokomponentti. Sen osuus on tällä hetkellä korkeintaan 7 tilavuusprosenttia, jos kyseessä on ensimmäisen sukupolven biopolttoaine (RME, FAME). Jos autossa on kiellettyä käyttää biodieseliä yli 7 prosentin seoksena, rajoitus koskee nimenomaan FAMEa.

Jos taas kyseessä on toisen sukupolven biopohjainen dieselöljy (uusiutuva diesel), sitä voidaan käyttää yli 7 prosentin seoksena, usein jopa sellaisenaan (100 % seos). Suomen markkinoilla on jo nyt saatavilla 100-prosenttista uusiutuvaa dieseliä, mutta sen soveltuvuus autoon kannattaa tarkistaa maahantuojalta. Uusiutuvan dieselöljyn etuna on se, ettei sen käyttö vaadi muutoksia auton tekniikkaan (niin sanottu drop-in -polttoaine).

Pyrolyysiöljy

Sähkön ja lämmöntuotannossa kevyttä ja raskasta öljyä voidaan korvata muun muassa pyrolyysiöljyllä. Sitä valmistetaan nimensä mukaisesti pyrolyysitekniikalla ja raaka-aineena voidaan käyttää puuperäisiä raaka-aineita, kuten sahanpurua ja haketta sekä metsäteollisuuden sivutuotteita, kuten kuorta ja mustalipeää.

Pyrolyysiöljy on tuotantokustannuksiltaan halvinta nestemäistä biopolttoainetta.  Ominaisuuksiltaan se vastaa lähinnä raskasta polttoöljyä. Pyrolyysiöljyn lämpöarvo on korkeammasta happipitoisuudesta ja suuremmasta kosteudesta johtuen noin puolet mineraaliöljystä ja samaa luokkaa kuin puupelleteillä eli 15–19 MJ/kg.
 

Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 24.5.2017